Arkistojen kätköistä: Gaudeamus GP 2008

Kuvankaappaus Troijan vanhoilta kotisivuilta. Gaudeamus GP 2008!

Kuvankaappaus Troijan vanhoilta kotisivuilta. Gaudeamus GP 2008!

Mainokset

Miniestekurssi Primuksella I

Troija järjesti keväällä 2010 Primuksella torstaisin muutaman tunnin kurssipaketteja erilaisin teemoin. Osallistuin estetunneille teemalla kontrolli. Tunnit oli kivoja ja hitsin tehokkaita, tehtävät ihan super vaikka isoja ei hypättykään. Viimeisellä tunnilla mieleni valtasi valtava hämmennys, jota kuvailee ehkä parhaiten alle kopioimani Facebookin statuspäivitykseni ja sitä seurannut kavereiden myötätunto ja yritys auttaa. Olkaapa hyvät:

Statuspäivitys to klo 22.25: Varoitus: Aivokapasiteetti vähissä, älä yritä prosessoida yli yhtä asiaa kerrallaan. Ei se onnistu kuitenkaan.

Seurannut keskustelu:
Minä: Lisäselvitys: vauhtia, pidätä, käsi rauhassa, pidätä, älä nypi, vauhtia, rauhassa, liikettä, älä hösää.. En vaan tajua siis.

A: Kuulostaa jotenkin tutulle myös omalta kohdaltani…. aina voi kuitenkin yrittää…:=) Kellä menit, Juuli?

Minä: Juulilla joo.. lyhyen sivun keskeltä kokorataleikkaan alkuun se ei liikkunut, sitten se starttasi liikaa ja häsläsi (ja minäkin =), ois pitänyt rauhoittaa käsi ja lopettaa nyppiminen mut pidättää samaan aikaan ja olla itse rauhassa ja kaarteen jälkeen ottaa taas kiinni, mutta kannustaa se seuraavalle esteelle mutta olla silti rauhassa.

Mä en siis vieläkään tajua =D

A: Mä”törötin” kans eilen vastaavalla tyylillä (tosin se oli vaan puomitunti) 😀 Ehkä me sit joskus vielä tajutaan :=) Kikkakin sanoi mulle viime la-tunnin päätteeksi, ”kyllä se siitä sitten pikkuhiljaa, yksi asia kerrallaan” 😀

Minä: Hahaahaa =D Niinpä niin, tuollainen vähän säälivä olo siitä varmaan tulee, kun katsoo meidän ainaista yrittämistä. Pään päällä näkee ajatuskuplan, johon mahtuu se yksi asia kerrallaan..

A: Joo, mä oon kyl välillä miettinyt että pitäiskö sitä siirtyä kokonaan ja tosissaan tuon ”puskaratsastuksen” pariin ja unohtaa tuo yrittäminen 😀 Ladyriderista puskatädiksi :=)

H: Ei saa ajatella ja yrittää liikaa 😀

Minä: No mutta kun käsketään! Mä yritänkin olla ajattelematta ja yrittämättä ja vaan mennä, mutta ope ei anna =)

M: mäkin liityn jengiin, kun en todistetusti pysty ajattelemaan kuin yhtä asiaa (tehtävää, ts. tehtävän osaa) kerralla 😀

E: Kauan kuulutettu rutiini. Kun osa asioista tulee automaattisena niin sit tuntuu et pystyis tekemään montaa asiaa kerralla! 😉

H2: Marelle oli ihan eri heppa eilen, tosi ihku, mun uus suosikki! Pitäs vaan sitä laukan ratsastamistakin harjoitella lisää ja paljon. Siitä kai se myös Juulimuulilla on usein kiinni, kun eka se himmailee ja sit ampuu esteelle.

Minä: No mutta en vaan ymmärrä kun en ole koskaan kokenut, että miten se vauhdikas eteenratsastus rauhoittaa esteelle lähestymistä? Nyt kuulin pariinkin kertaan eri ihmisille puhuttavan siitä, että ns. rynnivää hevosta pitäisi ratsastaa pohkeella, jotta se hyväksyy ja antaa ihmisen säädellä vauhdin. Pirita myös jo alkuverkassa mulle siitä sanoi: ”vauhtia nyt jo siihen, ettei se sitten esteillä ala rynnimään”.

Mutta mulla ei ole sellaista kokemusta, joka tukisi tätä, vaan päinvastaisia. Nythän sekin selvisi, että en edes osaa pyytää hevosta liikkumaan eteen oikein vaan olen liian terävä, joka vain lisäsi Juulin hösäämistä.

Olen tässä pari vuotta yrittänyt kovasti opetella olemaan napakka ja terävä eteenpäin pyytävien apujen kanssa, kun ennen olin hidas enkä vaatinut reaktiota tarpeeksi nopeasti. Mutta nyt se oli väärä tapa. Olisi pitänyt vaan olla pohkeet kiinni vaimikäsetermiolikaan…. See more

Jep jep, jokainen hevonen on erilainen ja tilanne esteillä on erilainen ja Juuli on vielä tuommoinen pieni ja herkkä tyyppi. Kyllä selkeästi huomasin eronkin, kun rauhoituin itse ennen estettä, että jotain sentään opittukin. Siihen häsäämiseen lähtee vaan automaattisesti ja huomaamatta mukaan =)

Kriisistä kriisiin, huhheijaa..

H2: Ellu on mulle sanonut, että kovaa saa mennä kunhan menee koko ajan kovaa, koska silloin ei enää ammuta vaan mennään tasavauhtia. Rytmikkään ja terävän laukan ridaaminen on kyl tosi vaikeaa, ja etenkin Juulilla kun se on sellainen hätäilevä pikku silakka.

Minä: hätäilevä pikku silakka =) Se on kyllä aika huvittava tapaus, omapäinen ja kipakka. Pitäisi päästä sänkkärille ensin laukkaamaan höyryt pois (tai lopuksi?)

Mun pitää soittaa tai kirjelmöidä Piritalle nyt ja pyytää sitä selittämään asioita. Tässä on ongelmia, koska
A. lähden niin helposti hevosen fiilikseen mukaan (löysä/reipas/hätäilevä jne.)
B. en osannut lukea hevosta ja sen myötä reagoida oikein… See more
C. en pysty noudattamaan parin sekunnin sisällä kahta vastakkaista ohjetta
D. en vaan osaa ja pysty =D

Mutta jos nää asiat nyt selviäisi, niin saattaisi aueta jotain ihan uutta.. Tuntuu, että tuolla puhuttiin nyt semmoisista perustavaa laatua olevista asioista, joita mulle ei ole koskaan aukaistu, ohjeistettu tekemään mutta ei avattu mitämiksimiten.

Hemmetti, kun pääsis nyt heti vaan parille estetunnille ja just Juulilla!

A2: En nyt oikein saanut selvää, että oliks teillä kuitenkin kivaa, vai pelkkää kriisiä ja kipuilua? =D

Minä: Kivaa oli =D !

M: Mä komppaan Hannaa siinä, että esteillä varsinkin tavoite on tasainen mutta yllättävän reipas tahti, pelkästään sillä terävällä mutta rytmikkäällä laukalla pystyy hyppäämään helposti ratoja tonne ainakin metriin asti, jos siis on joku normikapasitettinen heppa kyseessä.

Osa tosta sun hämmennyksestä Kanerva voi johtua siitä, että sulla ei ehkä ole vielä sitä kunnollista tietoa siitä reippaan ja tasaisen laukan fiiliksestä, mihin pyritään. Ja ohjeet tulee nopeessa tahdissa, kun asiat muuttuu radalla nopeessa tahdissa. Eli esteen jälkeen joillain hevosilla on tapana helposti kiihdyttää, siksi siinä pitää ottaa vähän kiinni (tai siis olla päästämättä), mutta ei liikaa, koska sen jälkeen tulee yleensä kaarre, jossa vauhti ja laukan energia automaattisesti yleensä putoaa, joten kaarteessa pitää yleensä aina ratsastaa vähän eteen, tai ainakin olla valmiina tekemään niin. Estesuoralle tultaessa ei taas pitäis tehdä enää mitään, eli laukan ym. pitäis olla kunnossa siihen mennessä. Osa hevosista saattaa helposti kiihdyttää siinä estettä lähestyttäessä, joten niitä saattaa joutua vähän pidättämään. Mutta senkin pitäis olla sellasta passiivista ”en nyt vaan anna sun mennä” -tyylistä, kuin että otettais vauhtia oikeesti pois, tai tehtäis ylipäänsä mitään kovin suuria liikkeitä suuntaan jos toiseenkaan. Eli kaikki kiini-etten-kiinni-jutut pyrkii siihen, että olis se samanlainen tasainen energinen laukka läpi koko radan/tehtävän…. See more

Mutta sitten pitää tietty löytää jokaiselle hevoselle se sopiva apujen nopeus/hitaus/voimakkuus. Ja saada jokaisen hevosen kanssa se fiilis, mikä on sopiva laukka niille. Harjoittelemalla se vaan tulee, toistoja toistoja toistoja…. 😉

E: Minttu osas hienosti selittää asian! Tasanen laukka ja vauhti, ja se askel esteellehän pitäis nähdä jo kaukaa, ettei juuri ennen estettä tule turhia kiihdytyksiä /jarrutuksia. Joku on joskus sanonut, että 3 askelta ennen estettä ratsastajan pitää olla hiljaa ja odottaa, koska silloin on vaikee tehdä enää mitään. Itse miellän sen niin, että tossa vaiheessa tietenkin jalat kiinni, mut käsi valmistautuu myötäämään…